Tampereen yliopistollisen sairaalan Haavakeskus on Suomen ensimmäinen osaamiskeskus, joka on keskittynyt vaikeiden kroonisten haavapotilaiden tutkimiseen ja hoitoon

Nykyaikaisella poliklinikalla asiantuntijat toimivat tiiviissä yhteistyössä ja potilaiden hoito on keskitettyä. Cinian rakentaman, haavapotilaille tarkoitetun laatujärjestelmän käyttökokemukset ovat olleet positiivisia ja rekisteri on herättänyt runsaasti huomiota myös muissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa.

Haavarekisterillä on monta käyttötarkoitusta

Moniammatillisessa Haavakeskuksessa herättiin uuden järjestelmän tarpeeseen monesta eri syystä.

sitaatitNykyinen potilastietojärjestelmämme on varsin kankea, ja sen avulla on vaikea saada tietoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon ja minkälaisia haavapotilaita hoidamme. Täten oli vaikeaa saada kokonaiskuvaa Haavakeskuksen toiminnasta”, kertoo Haavakeskuksen vastuulääkäri Teea Salmi.
terveydenhuollon-ratkaisut

Haasteen aiheutti myös se, että haavapotilaita hoidetaan monen eri asiantuntijan toimesta. Eri asiantuntijoiden tutkimus- ja hoitokäytännöissä saattoi olla eroavaisuuksia. Tämän lisäksi haavapotilaan hoitoa koskevia tietoja löytyi usean eri erikoisalan lehdiltä ja eri järjestelmistä, ja tietojen kerääminen kokonaiskuvan saamiseksi vei aikaa. Tarvittiin digitaalinen ratkaisu, joka mahdollistaa yhteneväiset tutkimus- ja hoitolinjat sekä helpottaa tiedonsaantia.

Kolmanneksi syyksi Salmi mainitsee tutkimustyön.

”Jotta tiedetään hoidon olevan tehokasta, tulisi sen perustua tutkimusnäyttöön. Haavanhoidosta on tehty itse asiassa aika vähän laadukasta tutkimusta, ja jotta tilanne voisi muuttua, tarvitsimme tehokkaan, helposti tietoa tuottavan järjestelmän”, Salmi avaa aihetta.

Aiemmin cinian kanssa tehdyt projektit vaikuttivat yhteistyöpäätökseen

Nykyinen Haavakeskus muodostuu vuonna 2012 perustetusta vuodeosastosta, ja neljä vuotta myöhemmin käynnistyi myös Haavakeskuksen polikliininen toiminta. Cinian ja Taysin yhteistyö alkoi jo ennen Haavarekisteri-projektia. Salmi kertoo Cinian toimittaneen sairaalalle aiemmin Endorekisterin, johon kerättiin tietoa esimerkiksi diabetesta sairastavista potilaista.

”Koska noin 75 % haavapotilaista on diabeetikkoja, näimme selvän synergiaedun diabetes- ja haavapotilaiden yhteisessä järjestelmässä”, sanoo Salmi.

”Taysissa käytössä olevat Endo- sekä Kardiorekisteri ovat Cinialta, joten meillä oli talossa jo käyttökokemusta yrityksen tuottamista ohjelmistoratkaisuista. Kuulimme hyvin positiivista palautetta aiemmin Cinian kanssa yhteistyötä tehneiltä ja vakuutuimme siitä, että saamme juuri sellaisen rekisterin kuin tarvitsemme”, kertaa Salmi yhteistyön aloittamiseen vaikuttaneita syitä.

”Toteutus on poikkeuksellisen hyvä”

Uuden järjestelmän tavoitteet olivat Haavakeskukselle selvät jo alusta lähtien: Järjestelmä ei saisi olla kömpelö eikä siinä tulisi olla ylimääräisiä klikkauksia.

”Halusimme sujuvan järjestelmän, josta on riisuttu kaikki turha työ pois – emme suvainneet mitään lisätyötä aiheuttavaa”, kuvailee Salmi tyytyväisenä. ”Koen, että mukana olleet Cinian asiantuntijat saivat hyvin kiinni toiveistamme jo projektin alussa. Työ lähti liikkeelle meidän tarpeistamme, ja minusta ajatuksemme hahmotettiin hyvin. Valmis toteutus on poikkeuksellisen hyvä”, kommentoi Salmi.

Salmi on esitellyt Haavarekisteriä ympäri Suomen, ja saanut erittäin positiivisia kommentteja alan ammattilaisilta. ”Alallamme tätä toteutusta pidetään hyvin onnistuneena”, Salmi sanoo.

Hän pitää Haavarekisteriä helppokäyttöisenä ja sen toimintaperiaatteiden näyttäminen toisille sujuu nopeasti.

”On toki selvää, että uuden järjestelmän hallitseminen vaatii alussa oppimista ja lisätyötä. Käytännön työ on sairaalassa kuormittavaa ja uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii motivaatiota. Sitä onneksi löytyy täältä”, kiittelee Salmi Haavakeskuksen työntekijöitä.

Perusteellinen suunnittelutyö ja monipuolinen tiimi mahdollistavat onnistuneen lopputuloksen

Teea Salmi neuvoo vastaavaa järjestelmäkehitystä pohtiville varaamaan tarpeeksi aikaa alun suunnittelutyöhön. Muun työn ohessa tehtävästä määrittelystä ei synny parasta mahdollista lopputulosta.

”On todella tärkeää pohtia, mitä tarkoitusta varten rekisteriä ollaan luomassa ja ketkä sitä käyttävät. Oleellista on miettiä myös sitä, kuinka paljon käyttäjille on resursoitu aikaa rekisterin täyttämiseen. Vain näin asiat huomioimalla on mahdollista kehittää toimiva järjestelmä”, hän opastaa.

Suunnittelutyötä varten kannattaa koota oma tiimi. Työn tuloksellisuuden kannalta ryhmä ei voi olla liian suuri, mutta on tärkeää saada kuuluviin mahdollisimman monipuolisia mielipiteitä.

”Käyttäjäkokemusten keräämisen jälkeen täytyy olla myös valmis muokkaamaan järjestelmää, sillä harvoin ensimmäinen versio on lopullinen. Vain käytössä näkee, kuinka järjestelmä toimii”, ohjaa Salmi.

Tulevaisuudessa haavarekisteriin liitetään muita sairaalan järjestelmiä

Tällä hetkellä Haavarekisteri poimii tiedot potilaille tehdyistä leikkauksista. Lähiaikoina järjestelmään integroidaan Fimlabista saatavat laboratoriokoetulokset ja potilaan lääkitykseen liittyvät tiedot. Salmen mukaan myös Endorekisterin integraatio on mukana tulevaisuudensuunnitelmissa. Lisäksi kuvatietokanta ja omataystoiminnallisuus halutaan yhdistää Haavarekisteriin.

sitaatitDigitalisaatio on nyt hyvin ajankohtainen aihe terveydenhuollossa. Tälläkin hetkellä on meneillään useampia projekteja aiheeseen liittyen ja esimerkiksi etävastaanottokäytäntö on yleistymässä. Näen digitalisaation työtä helpottavana tekijänä meille ammattilaisille, ja potilaiden kohdalla se auttaa asianmukaisen tiedon löytämisessä”, sanoo Salmi.

Ratkaisut terveydenhuollon digitalisointiin

LUE LISÄÄ

Kuinka voimme auttaa?

Kerro haasteesi tai kysymyksesi ja jätä yhteystietosi. Olemme sinuun pikimmiten yhteydessä!

Lisätietoja:

Jukka Hornborg, liiketoimintajohtaja, Ohjelmistopalvelut
jukka.hornborg@cinia.fi
puh. 040 592 9596